Ooooouuuujeeeeee !
Huikea finaali on takana ja savun keskeltä erottuu voittajan silhuetti. Jarno ” meidän mies ” Purtsi on tehnyt sen, minkä lupasi ja vei pojan kotiinsa!
Onnea siis voittajalle! Ja tietenkin myös toiseksi tulleelle, ihanalle Marika Kakolle. Hopea ei ole hävitty mitali, vaikka kyllä se sitä itse asiassa on. Marika teki kuitenkin finaalista erittäin tiukan ja tasaväkisen kamppailun.
Mutta miten finaali meni ?
Ihan alkuun finalistit laitettiin kuntotestiin. Hjallis tiesi, että Purtsi oli hyvässä kondiksessa ja kyllähän sen näkikin. Kakkon kuntoa Hjallis toki epäili, mutta ihan turhaan, koska hänkin pysyi kuntopyörän selässä.
Tehtävä oli erittäin vaativa ja se oli puristettu taas erittäin tiukkaan aikaraamiin. Homman nimi oli tehdä liiketoimintasuunnitelma Vierumäelle. Sen tuli olla kattava ja kokonaisvaltainen.
Kun tehtävä oli finalisteille kerrottu, tuli perinteikäs osa, jossa kisaajat saavat valita pois potkittujen joukosta itselleen avustajat. Kaikki kisaajat eivät olleet vaivautuneet paikalle, vain kuusi heistä, joista sitten valittiin. Marika sai aloittaa ja hänen joukkueeseensa kuului legendaarisia greippiläisiä kuten Mämmi, Rauhala sekä Janinna. Purtsi valitsi kaverikseen Jonin ja Hanna-Kaisan. Lisäksi hänelle jäi viimeinen valinta eli musta-Pekka käteen, nimeltään Mario.
Tehtävät meni miten meni. Kakon joukkue oli greippimäisen tuuliajolla, eikä hommaa saatu lentoon missään vaiheessa. Koko ideaa alettin rakentamaan lapsiperheiden näkökulmasta, presentaatiosta puuttui nollia ja liirum laarum. Tehtävä oli toki pirun vaikea, mutta nyt ei kyllä netistä paljon ehditty asioita selailemaan. Lisäksi yhteydenotot yrityksen sisällä oleviin ihmisiin puuttui kokonaan, tai sitten niitä ei vain näytetty. Toinen asia oli esittely kaatosateessa, jossa Janina ja Rauhala esitti jonkin sortin pantomiimin. Siinä höpistiin muun muassa Pilvestä ja Leevistä. Toivoa sopii, että molemmilla tarkoitettiin lasten nimiä
Kolmanneksi rakenneltiin skeittiramppeja ja Janina ripusteli kakaroille liaaneja sekä rakenteli kiipeilytelineitä pitkin metsikköä. Apureista ei siis moneksi tällä kertaa ollut, mutta minkäs teet. Ja kun laulamisesta on jo puhuttukin, niin kyllähän Janne sen taas teki. Tosin nyt sympaattisesti Hjalliksen syntymäpäivien kunniaksi. Joukkuetta rasitti nyt tiukka aikataulu tai siltä se nyt saatiin näyttämään. Lisäksi presentaatio meni haista paskan bingoksi.
Helppoa ei ollut Purtsillakaan. Mario oli taas ihan omissa sfääreissään, haluten asiakkaiksi venäläisiä, japanialaisia, savolaisia ja vaikka mitä. Lisäksi Mario oli sössiä koko presentaation, mutta, luojan kiitos, Purtsin sai vihellettyä pelin poikki ja passitettua vaihtopenkille Italian lahjan maailmalle. Joni oli taas ihan eri maata ja hoisi homman, eritoten kiinteistöpuolella, erinomaisesti. Suuri kiitos Purtsin voitosta kuuluu täten myös Jonille. Mukana oli myös Hanna ” hattu ” Kaisa, mutta en muista, että hän olisi ollut missään roolissa, ei ainakaan niin, että se töllössä olisi nähty. Joukkue oli kuitenkin kokonaisuudessaan huomattavasti vahvempi kuin Kakon johtama, eikä lopputulos ollut mitenkään yllättävä.
Varsinainen finaali osuus oli ohi aika nopeasti. On vaikea valita Kakkoa voittamaan, jos todelliset, tulevat pomot sanovat, että Purtsi on parempi vaihtoehto. Tämän oli maikkarin nettisivujen mukaan tiennyt myös Kakko. Molemmat esiintyivät edukseen viimeisessä piinapenkissä, mutta kuten Hakkarainen netissä toteaa, Hjallis arvasi lopputuloksen jo ajat sitten.
Huikea kilpailu tämä kuitenkin oli ja tahdon, vielä kerran, onnitella sekä voittajaa, että kakkseksi tullutta. Lisäksi haluan onnitella ja kiittää kaikkia ylipäätään mukana olleita. Teitte hienon ohjelman ja sitä oli erittäin mukava seurata. Kunnia-asia oli taas kirjoittaa tätä blogia juuri Teistä. Kiitos kaikesta ja anteeksi. Teillä oli hieno ryhä ja nämä upeat muistot seuraavat Teitä minne ikinä menettekin.
Onnea, menestystä ja pitkää ikää Teille kaikille !
Lisäksi haluan kiittää niitä tuhansia lukijoitani, jotka ovat jaksaneet kannustaa minua näissä Diili-kirjoituksissani.
Jethro hiljenee, mutta vain hetkeksi…













